top of page

Mindfulness tukena odotuksessa ja synnytyksessä

Mindfulnessia on käytetty ja tutkittu Amerikassa tukena odotuksessa, synnytyksessä ja vanhemmuudessa jo 90-luvulta lähtien. Ruotsissa mindfulnessia hyödynnetään jo julkisellakin puolella synnytykseen valmistautumisessa. Kätilö ja mindfulness-ohjaaja Nancy Bardacke on kehittänyt kurssin Mindfulness-Based Childbirth and Parenting Program (MBCP) ja kirjoittanut kirjan Mindful Birthing, joihin myös Mindfulness tukena odotuksessa ja synnytyksessä -kurssipäivä perustuu.  

 

Tutkimuksissa on todettu mindfulnessin lisäävän varmuutta ja vähentävän pelkoa synnytyksessä, auttavan kivun kanssa työskentelyssä sekä vähentävän odottavan äidin stressiä ja lisäten hyvinvointia. Odotusaikana mindfulness-harjoituksesta hyötyvät sekä äiti että vauva.

 

Mindfulness tukena odotuksessa ja synnytyksessä -kurssi sopii kaikille odottaville äideille aina noin 15. raskausviikolta lähtien tukemaan äidin hyvinvointia odotusaikana sekä antamaan työkaluja valmistautua synnytykseen, työskennellä synnytyskivun kanssa ja työkaluja synnytyspelkoon ja kaikkien tunteiden kanssa, joita uusi elämän tilanne tuo tullessaan.

 

Mindfulness tukena odotuksessa ja synnytyksessä -kurssilla:

  • opimme, miten mindfulness voi olla tukena synnytyksessä työskennellessämme kivun ja eri tunteiden ja tuntemusten kanssa

  • kehitämme kykyä lieventää stressiä odotusaikana ja vanhemmuudessa sekä vahvistamme itsemyötätuntoa vanhemmuudessa

  • opimme mielen ja kehon yhteistyöstä synnytyksessä

 

Kurssi toteutetaan yhden päivän kurssina (6h). Kurssille otetaan max.16 henkilöä. Kurssi sopii erinomaisesti luonnolliseen synnytykseen valmistautuville, kuitenkin mindfulnessin näkökulmasta jokainen synnytys on luonnollinen.

Tulevat kurssit:

Tulossa syksyllä 2019!

Paikka:

Hinta: 150 € (sis. alv.24%)

Kouluttaja FM Hanne Laasala on Euroopan ainoita UCLA:n yliopiston kouluttamia mindfulness-ohjaajia. Hanne on myös opettaja. Hänellä on kolme pientä lasta ja käyttänyt odotuksessa ja synnytyksessä itsekin tukena mindfulnessia. Hän on käynyt myös doulakoulutuksen ja synnytys ja äitiyden tukeminen ovat tärkeitä hänelle. 

 

 

Hannen oma tarina

Minusta tuli äiti yhdeksän vuotta sitten. Valmistauduin esikoiseni synnytykseen hyvin, koska se pelotti. Toisen lapsen odotuksen aikana halusin tutustua paremmin mielen ja kehon yhteistyöhön, olla vielä enemmän läsnä synnytyksessä, koska ymmärsin paremmin, miten voimaannuttava kokemus se voi olla. Toinen lapsemme syntyi lempeästi veteen ja olikin todella voimaannuttava synnytys. Kolmas  raskaus oli haastava aikaisten supisteluiden kanssa ja aikaisessa vaiheessa epäiltiin perätilan mahdollisuutta. Tiesin, että perätilassa vauvaa ei voi synnyttää veteen ja synnytyksestä tulisi erilainen, koska ensimmäinen vauvamme oli syntynyt myös perätilassa. Halusin lähteä tutustumaan vielä paremmin siihen, miten keho ja mieli voivat toimia yhdessä. Miten kehoni ja mieleni voivat itsessään tukea minua synnytyksen aikana, kun edellisessä synnytyksessä käytetyt apukeinot mm. vesisynnytys ei ollut tässä kolmannessa synnytyksessä mahdollinen perätilan takia. Lähdin tutustumaan aiheeseen sillloin kuusi vuotta sitten ja löysin mindfulnessin apuna odotuksessa ja synnytyksessä.

Oli ihantellinen aika aloittaa mindfulness-harjoitus odotusaikana, kun itseni lisäksi siitä hyötyi myös vauva. Tiesin, että stressi ja kiire eivät olleet hyväksi vauvalle vatsassa ja mitä se voi aiheuttaa vauvalle. Olikin ihanaa huomata, miten oma keho ja mieli rauhoittuivat stressaavan työpäivän jälkeen mindfulnessharjoituksia tehdessä ja miten myös ennenaikaiset supistukset vähenivät odotusaikana. Opin myös kuuntelemaan kehoani paremmin ja ymmärsin myös jäädä ajoissa sairaslomalle ja pidin itsestäni parempaa huolta ilman puskemista. Opin olemaan läsnä itselleni ja vauvalleni jo odotusaikana.

 

Opin raskausaikana mindfulness-harjoitusten avulla työskentelemään kivun kanssa erilailla, kun edellisissä odotuksissani ja synnytyksissäni. Opin, miten mieleni toimii, kun se kokee kipua ja miten voin työskennellä sen kanssa ilman tarvetta päästä siitä eroon tai katastrofoida sitä. Oli käsittämätöntä huomata synnytyksessä, miten vahva voima mielellä on kehoon. Miten voin supistuksen aikana käyttää lempeää hengitystä ankkurina, jonka olin oppinut jo odotusaikana harjoituksia tehdässä ja miten voin käyttää supistusten välin oikeasti lepäämiseen ja rentoutumiseen ja jopa synnytyksestä nauttimiseen (kyllä!), ollen siinä hetkessä, ei tulevassa murehtimassa ja pelkäämässä tämän lepoajan koska seuraava supistus tulee ja kuinka paha se on. Tämä murehtiminen ja pelkääminen samalla tottakai pitää kehon "taistele tai pakene -tilassa" erittäen adrenaliiniä kehoon, joka työskentelee meitä vastaan synnytysprosessissa. Synnytyksen aikana kehoon erittyy hurjat määrät oksitosiinia luonnollisesti. Tämä hyvänolon hormoni tukee kehoa ja auttaa synnytyksen edistymisessä ja saa minut jopa nauttimaan synnytyksestä, kun vain tuen kehoniani sen tehtävässä valmentamalla mieltäni olemaan tässä hetkessä, ei tulevassa murehtien tai peläten, kuinka selviän seuraavasta supistuksesta.

 

Tämä kolmas perätilasynnytykseni oli todella voimaannuttava ja jopa nautinnollinen kokemus. Se eteni nopeasti muutamassa tunnissa ja vauva syntyi ponnistusvaiheessa yhden supistuksen aikana. Uskon, että suuri syy siihen oli se, miten olin valmentanut mieltäni toimimaan synnytyksessä kehoani tukien, miten koitin elää synnytystä aina siinä hetkessä hetken kerrallaan. Odotusaikana ja synnytyksessä en vielä tiennyt, miten tärkeitä taitoja nämä ovat olleet kolmen pienen lapsen vanhempana. Miten tärkeä taito vanhempana se on, kuin voi elää läsnä tässä hetkessä kaiken kiiren ja stressin keskellä.

Rakkaudella,

Hanne

bottom of page