Kukoistava opettaja
Oma kesälomani menee tänä vuonna enemmän tai vähemmän väitöskirjan kirjoittamisen merkeissä. Toukokuussa sain kiertää haastattelemassa koulutukseni käyneitä opettajia ja oli aivan ihanaa nähdä heidät omassa ympäristössään, omissa kouluissaan. Tutkin väitöskirjassani tunne- ja tietoisuustaitokoulutuksen vaikutuksia opettajan hyvinvoinnille ja tunneälytaitojen kehittymiseen. Teoreettisena viitekehyksenä väitöskirjassani on Martin Seligmanin positiivisesta psykologiasta nouseva hyvinvointiteoria. Positiivinen psykologia tutkii ihmisen vahvuuksia ja kukoistamista, hyvinvoinnin edistämistä laajemmin.
Miksi pitäisi tutkia onnellisuutta ja hyvinvointia?
Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat yhteistyökykyisempiä, sosiaalisempia, hyväntahtoisempia ja epäitsekkäämpiä kuin onnettomat ihmiset (Lyubomirsky, Sheldin, & Schkade, 2005). He ovat myös ystävällisempiä ja vähemmän materialistisia sekä heillä on hyvä itsesäätely (esim., Fishbach & Labroo, 2007; Otake et al., 2006; Polak & McCullough, 2006). Onnelliset ihmiset ovat myös avoimempia, rohkeampia, luottavaisempia ja auttavaisempia kuin estyneet, ahdistuneet ja masentuneet ihmiset (Gilpin, 2008; Seligman et al., 2005). Onnellisuus ja hyvinvointi ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeää (Gilpin, 2008, p. 3).
Miksi joku on hyvinvoiva?
Ei vielä tiedetä, miksi ihminen voi hyvin, miksi joku kukoistaa? Vielä ei olla selvitetty tarpeeksi, mikä aiheuttaa hyvinvointia, vaan suuntaus on ollut enemmän diagnosoida häiriöitä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu tietoisuustaitojen kehittävän tunneälytaitoja (Baer et al., 2006; Brown & Ryan, 2003). Säännöllisesti tietoisuustaitoja harjoittaneilla on parempi kyky ymmärtää omia tunteitaan sekä huomata ja ymmärtää toisten tunteita. (Brown, Ryan, & Creswell, 2007). Shapiro, Schwartz ja Bonner (1998) huomasivat tutkimuksessaan tietoisuustaitojen kehittävän myös empatiakykyä. Tietoisuustaitoharjoituksen on myös tutkittu vaikuttavan kykyyn säädellä ja kontrolloida omia tunteitaan paremmin (Cahn & Polich, 2006). Patricia Jennigs (2017) on löytänyt tutkimuksessaan tietoisuustaito-koulutuksen vaikuttavan radikaalisti opettajan hyvinvointiin, sosiaalisis-emotionaalisiin taitoihin sekä luokkahuonevuorovaikutukseen.
Minua kiinnostaa kovasti millaisia tuloksia omasta väitöskirjastani nousee, mutta selvää on se, että hyvinvointia lisääviä taitoja voidaan opettaa ja vahvistaa sekä opettajissa että oppilaissa. Jos olisin ollut tänä keväänä työssäni opettajana enkä virkavapaalla, olisin halunnut teettää koulumme opettajille hyvin yksinkertaisen, mutta paljon hyvinvointiamme lisäävän harjoituksen. Onneksi mikään ei estä jakamasta harjoitusta täällä blogissani kaikkien opettajien kesäloman aloituksen iloksi.
Harjoitus on Martin Seligmanin kehittämä ”Three-Good-Things”, jota muokkaan tässä hieman näin lukuvuoden päätökseen sopivaksi.
1. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka menivät hyvin juuri päättyneenä lukuvuonna.
2. Vastaa jokaisen asian yhteydessä kysymykseen: ”Miksi näin tapahtui?”
3. Tee tämä harjoitus joka päivä viikon verran.
Asiat voivat olla hyvinkin pieniä, kuten ”menin pyörällä töihin koko toukokuun ajan”. Miksi näin tapahtui? Koska sää oli niin kaunis. Tai ”Kävin opehuoneessa päivittäin kahvilla vaihtamassa kuulumisia muiden opettajien kanssa” Miksi näin tapahtui? ”Koska koulumme opettajat ovat niin hyviä tyyppejä”. Tai ”Onnistuin tukemaan Liisaa hyvin hänen tarpeissaan loppuvuodesta” Miksi näin tapahtui? ”Koska olin käyttänyt tietoisesti aikaa hänen tukemiseensa”.
Seligmanin mukaan olet todennäköisesti vähemmän masentunut, onnellisempi ja edelleen innostunut tästä harjoituksesta puolen vuoden kuluttua tästä päivästä. Mitä luulet, mihin harjoitus perustuu?
Oikein mukavaa, rentouttavaa ja hyvinvoivaa kesälomaa sinulle!
